1960-luku
Vuonna 1962 pidettiin kahdet vaalit. Ennenaikaiset eduskuntavaalit sekä lakkoilut muutamilla ammattialoilla saivat palkkarintaman tuntumaan erittäin sekavalta. Osaston kokouksissakaan tulevaisuutta ei aina nähty ruusuisena.
Työehtosopimukset puhuttivat osaston hallituksen jäseniä 1960 -luvun alkupuolella. Palkkojen jälkeenjääneisyys oli huomattavaa muihin työpaikkoihin nähden. Liiton edustajat saivatkin usein kutsun osaston vuosikokouksiin selvittämään tilannetta. Kirjelmiälaadittiin työolojen epäkohdista, suojavaatetuksesta ja palkkauksesta. Työehtosopimuksiin ei haluttu prosentuaalisia korotuksia, markkamääräiset korotukset olisivat taanneet tasaisen palkkojen kehityksen. Ennestäänkin pienipalkkaiset jäsivät aina vaan syvempään palkkakuoppaan prosettikorotuksissa.
Puolustushallinnon siviileillä oli heikot mahdollisuudet puolustaa etujaan palkkausasioissa. Muut liitot lakkoilivat korjatakseen epäkohtia. Koska omassa liitossa ei lakko-oikeutta ollut, tuntui toiminta turhalta omassa osastossa. Liiton neuvottelijoita käytettiin kuitenkin apuna silloin, kunomat voimat ja neuvot loppuivat. Tällainen tilanne oli mm. silloin, kun siviilihallinnossa työntekijöitä siirrettiin muihin tehtäviin neuvottelematta asianosaisen kanssa.
Jäsenmaksujen kerääminen oli ollut osastoissa yksi työllistävimpiä asioita ja siihenkin oltiin saamassa muutos parempaan. Osaston rahavarat siirrettiin Työväen Säästöpankkiin vuonna 1961. Tämä menettely helpotti tilitysten hoitamista.
Vuosi 1966 oli käännekohta monessa asiassa. Palkkoihin oli saatu tuntuvat korotukset. Liittoon palkattu toimitsija sai ansaitsemansa kiitokset tekemästään työstä palkkaneuvotteluissa.
Perttulasta siirtyi osastoon vuoden 1966 aikana peräti 42 jäsentä. Heidän mukaantulo alkoi pikkuhiljaa muuttaa osaston olleen miesenergia naisenergiaksi.
Liittokokoukset järjestettiin neljän vuoden välein ja osastoista lähetettiin edustajia jäsenmäärän perusteella. Osaston jäsenmäärä oikeutti yhteen edustajaan joka valittiin vaalilla. Yleensä vaalit voitti osaston puheenjohtaja. Liittokokouksen kulusta ja siellä käsiteltävänä olevista asioista ja suunnitelmista saatiin selvitys edustajan kautta. Liiton toiminnan suuntaviivat tuotiin näin myös osaksi osaston toimintaa.
(Lähde: Parkkinen, VAL Kanta-Hämeen osasto 251 ry julkaisu v.2001)